Alkuperäisiä ja uusia hirvieläimiä
Metsäkauriita näkee yleisesti Ruissalon pelloilla ja metsänreunoissa sekä loikkimassa teiden yli. Metsäkauriin tunnistaa gasellimaisen sirosta rakenteesta, pienestä koosta (täysikasvuinen painaa vain 20 – 30 kg) ja valkoisesta, liki hännättömästä peräpeilistä. Sorkanjäljet ovat nekin pieniä, vain viisisenttisiä. Metsäkauriin ääni on ensikuulemalta yllättävää, karheaa haukahtelua.
Metsäkauris kuuluu luontoomme, mutta valkohäntäkauris (ent. laukonpeura, valkohäntäpeura) on tuotu Amerikasta 1930-luvulla. Se on vieraslaji, joka on nopeasti levinnyt Etelä-Suomeen. Vahvinta esiintymisaluetta ovat Häme, Uusimaa ja Varsinais-Suomi; talvisen lumipeitteen paksuus rajoittaa leviämistä Pohjois- ja Itä-Suomeen. Valkohäntäkauriin sorkan jälki on metsäkaurista selvästi suurempi, 7 – 12 cm pitkä.
Ruissalossa arvioidaan asustavan satoja metsäkauriita. Kanta on kasvanut suureksi, koska saarella ei ole niiden luontaisia vihollisia ja viljelysaukeiden kuvioimat lehtimetsät ovat kauriiden lempielinympäristöä. Näin runsas kauriskanta aiheuttaa kuitenkin haittaa tammen uudistumiselle ja muille saaren arvokkaille kasvilajeille. Niiden suojelemiseksi metsäkauriita metsästetään Ruissalossakin. Valkohäntäkauriiden yksilömäärät saarella ovat huomattavasti alhaisempia. Toisinaan Ruissalossa tavataan myös yksittäisiä hirviä.
