Ei kesä kaikkea Ruissalon vihreyttä mukanaan vie
Syksyllä kannattaa suunnata kangasmetsiin ihailemaan vihreän eri sävyjä. Ikivihreiden kuusten ja mäntyjen vaatimaton vihreys korostuu lehtipuiden ruskan myötä ja myöhemmin niiden pudotettua lehtensä. Puiden alla, kenttäkerroksessa mustikan puumaiset varret säilyvät raikkaanvihreinä ja puolukka pitää nahkeat, syvänvihreät lehtensä talven yli. Metsänpohjaa peittää pehmeä, yhtenäinen sammalmatto ja kuivemmilla paikoilla ilahduttavat yllättävän vihreät nahkajäkälät sekä hirvenjäkälät. Kaikki vihreys ei siis katoa kesän päättyessä.
On elämys astella paksulla sammalmatolla, joka joustaa askelten alla ja vaimentaa tehokkaasti. Suomen yleisin sammal on seinäsammal , joka on saanut nimensä käyttötarkoituksensa mukaan: seinäsammalta käytettiin aikaisemmin hirsirakennuksissa seinien tiivistämiseen. Toinen yleinen laji on metsäkerrossammal, jonka kerrosmainen kasvutapa saa aikaan terassimaisen vaikutelman. Kolmas yleinen ryhmä ovat erilaiset kynsisammalet, joiden latvoissa on kissan kynttä muistuttava koukku.
