Jokakeväiset laulukilpailut lehdoissa

Keväällä lehdoissa soi äänekäs lintukonsertti. Liverrykset, vihellykset, rummutus ja trillit täyttävät ilman, kun koiraat kajauttavat äänensä kuuluville. Niiden laululla on kaksi tavoitetta: houkutella sopiva naaras kumppaniksi ja karkottaa kilpailevat koiraat pois jo varatulta reviiriltä. Kiihkein laulukausi kestää vain muutaman viikon; pesinnän edetessä laulu hiljenee ja parit keskittyvät jälkeläistensä hoitoon. Pian korva tavoittaakin lehvästöstä poikasten sinnikkäät kerjuuäänet.

Ruissalon lehtojen linturunsaus on poikkeuksellinen: täällä pesii jopa yli 1000 paria per neliökilometri, kun lounaissuomalaisen metsän keskiarvo on vain 250 paria. Ilmeisesti missään muualla Suomessa ei ole näin korkeaa pesimälintutiheyttä näin laajalla alueella. Ruissalo onkin nimetty kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi (IBA, Important Bird and Biodiversity Area) nimenomaan lehtojen vuosi. Reheväkasvuisissa lehdoissa pienten lintujen näkeminen on usein vaikeaa, mutta onneksi ne kuuluttavat selkeästi läsnäolostaan. Toukokuisena aamuna äänessä ovat sirittäjät, lehto-, pensas- ja mustapääkertut sekä kultarinnat. Illan hämärtyessä estradin valloittavat satakielet.

Kirjosiepon poikanen / Kuva: V-M. Suhonen
Kirjosiepon poikanen / Kuva: V-M. Suhonen
Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) / Kuva: V-M. Suhonen
Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) / Kuva: V-M. Suhonen
Tiltaltti (Phylloscopus collybita) / Kuva: A. Kuusela
Tiltaltti (Phylloscopus collybita) / Kuva: A. Kuusela
Pensaskerttu (Sylvia communis) / Kuva: V-M. Suhonen
Pensaskerttu (Sylvia communis) / Kuva: V-M. Suhonen
Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) / Kuva: A. Kuusela
Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) / Kuva: A. Kuusela
Kultarinta (Hippolais icterina) / Kuva: A. Kuusela
Kultarinta (Hippolais icterina) / Kuva: A. Kuusela
Viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum) / Kuva: A. Kuusela
Viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum) / Kuva: A. Kuusela
Satakieli (Luscinia luscinia) / Kuva: A. Kuusela
Satakieli (Luscinia luscinia) / Kuva: A. Kuusela