Käävät piilottelevat puun sisällä kunnes on aika lisääntyä
Käävät ovat kantasieniä, joiden rihmasto kasvaa usein puiden rungoissa, piilossa katseilta. Rihmasto lahottaa kuollutta tai kuolevaa puuainesta ja pikkuhiljaa kierrättää sen sisältämät ravinteet takaisin muiden kasvien käyttöön. Aika-ajoin rihmasto kasvattaa puun rungon pinnalle itiöemän (”kääpä”), joka on sienen lisääntymisrakenne. Sen tehtävänä on tuottaa itiöitä tuulen vietäviksi ja levittää sieni uusille kasvupaikoille.
Ruissalossa tavattavia näyttäviä ja täällä melko yleisiä kääpiä ovat tammen lahottajat rikkikääpä, sokkelokääpä, häränkieli, ja tammenkääpä. Rikkikääpä (Laetiporus sulphureus) on kirkkaankeltainen, näyttävä kääpä, joka tunkeutuu tammeen usein oksanmurtumakohdista. Rikkikääpä on yksivuotinen, eli se kasvattaa joka vuosi uudet itiöemät puun kylkeen. Ajan mittaan lahotustoiminta muuttaa rungon ontoksi. Sokkelokääpä (Daedalea quercina) kasvaa monivuotisena tammen kannoissa, maahan kaatuneiden puiden rungolla tai vielä elävän puun kuolleissa oksissa. Laji on helppo tuntea sokkeloisista pilleistään. Häränkieli (Fistulina hepatica) on nimensä mukainen: suuri, pehmeä, pinnaltaan limainen tai nahkea ja tummanpunainen. Se kasvaa yksivuotisena useimmiten tammen tyviosassa. Tammenkääpä (Phellinus robustus) on monivuotinen, tammella kasvava kääpä. Sen iso, jopa 15 cm paksu, kova ja kuhmuinen itiöemä on alapinnaltaan kanelinruskea. Käävät ovat avainasemassa lisäämässä metsäluonnon monimuotoisuutta, sillä niiden aikaansaama lahopuu toimii kotina ja ravintona suurelle määrälle eliöitä.
