Ruissalon metsien hoidossa suositaan tammea ja suojellaan lehtoja
Ruissalosta löytyvät Suomen laajimmat ja arvokkaimmat tammi- ja lehtometsät. Niiden ansiosta saari on monelle uhanalaiselle, tammesta riippuvaiselle lajille ainoita esiintymispaikkoja Suomessa. Tammi on ekologinen avainlaji, joka satoja vuosia kestävän elämänsä aikana tarjoaa ravintoa ja suojaa lukemattomille muille lajeille; yksistään 500 hyönteislajia on tammesta riippuvaisia. Vielä kuolemansa jälkeenkin lahoavat tammet ovat tärkeitä harvinaisten jäkälien, sammalten, sienten ja selkärangattomien elinympäristöjä ja ravinnon lähteitä. Myös lukemattomat nisäkäs- ja lintulajit ruokailevat ja pesivät tammikoissa. Suojelemalla tammia suojelemme samalla koko luonnon monimuotoisuutta ja kaikkia näitä lajeja.
Ruissalon tammien suojeluun on kiinnitetty huomiota jo 1500-luvulta lähtien – alun perin tosin arvokkaan rakennusmateriaalin saamiseksi. Nykyään saaren luontoarvojen säilyttämisessä tärkeintä on lehtoalueiden suojelu ja niillä kasvavien tammien suosiminen. Metsien hoito koostuu pääasiassa kilpailevan puuston harvennuksesta. Ruissalossa yleisimpänä uhkana on istutusperäisen vaahteran levittäytyminen metsiin toisin kuin muualla Suomessa tavanomaisempi havupuiden aiheuttama varjostus ja happamoituminen. Myös tammen uudistumisen turvaaminen on tärkeää, jotta saaressa kasvaisi eri-ikäisiä tammia. Kaatuneitakaan puita ei korjata pois, vaan niiden annetaan lahota rauhassa niillä sijoillaan rikastuttamassa saaren jäkälä-, sammal-, sieni- ja hyönteislajistoa.
