Punkin elinkierrossa on neljä vaihetta: muna, toukka, nymfi ja aikuinen. Munasta kuoriuduttuaan punkki tarvitsee jokaisessa vaiheessa veriaterian kehittyäkseen ja lopulta lisääntyäkseen. Hädin tuskin paljain silmin havaittavat toukat käyttävät isäntinään pikkujyrsijöitä. 1 – 2 mm pitkät nymfit sekä näitä suuremmat aikuiset suosivat isäntinään isompia eläimiä – ja valitettavasti myös ihmisiä. Puutiaisaivokuumeelta (TBE) voi suojautua rokotuksella, mutta bakteeriperäiseen borrelioosiin auttaa vain puremien tehokas ennaltaehkäisy, iholle kiinnittyneen punkin poistaminen pikimmiten, sekä puremakohdan mahdollisten iho-oireiden seuraaminen.

Punkkien määrä on Ruissalossakin kasvanut huomattavasti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Ruissalossa tehdyissä puutiaistutkimuksissa havaittu aikuisten ja nymfien lukumäärä 100 neliömetrin laajuisella alueella oli vuonna 2000 0,23 yksilöä/100 m², vuonna 2013 0,70 yksilöä/100 m² ja vuonna 2017 12,49 yksilöä/100 m² (Mäkinen ym. 2003 & Sormunen 2018). Todennäköisimpiä syitä yleistymiseen ovat ilmastonmuutos sekä nisäkäsisäntäeläinten määrän lisääntyminen. Puutiaiset selviävät paremmin leudoista talvista kuin kunnon pakkasjaksoista ja runsastunut metsäkauriskanta tarjoaa punkeille helppoa ravintoa. Puutiaiskantaa ylläpitävät muutkin eläimet kuten pienpedot, pikkunisäkkäät ja linnut. Lisäksi puutiaisia kulkeutuu ihmisten ja lemmikkien mukana paikasta toiseen. Osaltaan myös lisääntynyt puutiaistutkimus, ulkoilijoiden tietoisuus punkeista sekä mediahuomio ovat saattaneet myötävaikuttaa käsitykseemme punkkien yleisyydestä.

Siemenpankki on tärkeä ekosysteemin toiminnalle. Vaikka jonain vuonna siemensato jäisi kokonaan kehittymättä, on maaperässä tallessa aiempien vuosien reservejä turvaamassa lajin tulevaisuutta. Siemenpankin avulla voidaan siis palauttaa pintakasvillisuuteen myös paikalta jo hävinneitä, entisiä kasvilajeja. Siemenpankki on myös geenipankki, koska se sisältää useamman eri vuoden siemeniä, joiden perintötekijät eroavat toisistaan.  Ihminen on kopioinut luonnon siemenpankin idean Huippuvuorille rakennettuun siemenpankkiin (ns. ”Tuomiopäivän holvi”), johon on talletettu jo liki miljoona siemennäytettä pahan päivän varalle.